Intohimolle aikaa

Mieti, mikä olisi se yksi tärkeä toiminto elämässäsi, johon voisit linkittää joitain muita sinulle tärkeitä asioita. Mihin käyttäisit ns. velvollisuuksista vapaata aikaasi? Mikä olisi sinun intohimosi? Ja ennen kaikkea on, sillä konditionaali -isi päätteineen kertoo kyllä, mikä olisi ja mielesi täytäntöönpano haluaa kuulla mikä on se mun juttu. Vaikka jokin toiminto ei tuntuisikaan varsinaisesti intohimolta, mutta muistaa sen olleen joskus erityisen inspiroiva, niin voi olla, että juurikin se onkin se inspiraation lähde, josta pölyt voi putsata pois ja alkaa lähestyä aihetta kuin vanhaa hyvää ystävää, jota ei ole pitkään aikaan tavannut.

Havahduin itse näitä intohimoon liittyviä asioita pohtimaan, mutta en ole varma siitä, mistä ajatus lähti. Todennäköisesti kasvualusta ajatukselleni on se, että olen huomannut, että on niin paljon mielenkiintoista, johon valveillaoloaikaa haluasi käyttää, mutta organisointi ja ajan rajallisuus tulevat välillä haasteeksi. Ennen kaikkea, on tärkeää tiedostaa, mikä itselle on sellaista, jota haluaa ehdottomasti sisältyvän omaan elämään ja antaa aikansa sille, mikä voimaannuttaa, rentouttaa, inspiroi ja mitä kaikkea muuta se antaakaan.

Itselläni nousee monia asioita mieleen, mm. liikunta eri muodoissaan, lukeminen, opiskelu, kirjoittaminen, läheiset, ystävät, luonto, eläimet, Ja kun näitä tarkemmin pohtii, niin liikunta nousee ykköseksi, koska tajuan nyt sen, että se itse asiassa sisältää niin monia ulottuvuuksia, jotka ovat itselle tärkeitä. Päätelmänä tästä on nimittäin se, että voin yhdistää liikuntaan ystävien kanssa seurustelun esimerkiksi kävelyn merkeissä, luonnossa liikkumisen ympäri vuoden ja voin kuunnella äänikirjaa tai musiikkia ollessani lenkillä sekä lisäksi hoitaa ystsävyyssuhteita juttelemalla puhelimitsekin. Ja tämä on ehkä se uusi ja innostavin, mitä en ollut tietoisesti aiemmin toteuttanut on se, että voin samalla puhuen tuottaa bluetoothin kautta kirjoituksiani, sen sijaan, että istuisin kaikkea sitä aikaa, jota kirjoittamiseen muuten käyttäisin. Ja jokin kävelykerta voi olla omistettu vaikkapa saksan kielen sparraamiseen. Tämähän on liikkuva mahdollistaja parhaimmillaan. Voi sanoa, että mukautuu sen mukaan, mikä milloinkin on tarpeen aktivaatiotasoon sopeuttaen. Kyllä, huikeaa!

Myös tarve olla yksin omien ajatusten kanssa toteutuu liikkuessa. Voi esimerkiksi vain kävellä ja keskittyä jokaiseen askeleeseen antaen mielen levätä. Tai miten olisi ympäristön äänimaailmaan keskittyminen esimerkiksi keväällä, kun linnut rakentavat pesiään ja viserrys on huumaavaa. Vain mielikuvitus on rajana aistiharjoituksille. Yhtenä päivänä keskittyminen kuuloaistin tuomaan sanomaan, toisena näköaistin viesteihin ja kolmantena vaikka tuntoaistimuksiin. Se on meditatiivista ja läsnäolevaa harjoittelua parhaimmillaan.

Havahtuminen siihen, kuinka voi yhdistää intohimoonsa kaikkea sitä muuta, mikä on itselle tärkeää, on mieluisa löytö. Ei ole enää selityksiä sille, miksi en voisi toteuttaa monipuolisesti tärkeäksi kokemiani asioita. Entäpä sinä? Mikä on sinun intohimosi ja miten haluat sitä toteuttaa? Ja koska me ihmiset olemme myös hyötyajattelijoita, niin mietipä vielä sitä, mitä kaikkea hyötyä intohimosi toteuttamisesta seuraisi. Saatat yllättyä!

Satu Niininen